Asbestisäädöksiä - asbestin purkutöihin liittyviä säädöksiä
Valtioneuvoston päätös asbestityöstä (1380/1994)
Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1994
Valtioneuvosto on työministeriön esittelystä päättänyt 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuuslain (299/58) 47 §:n nojalla, sellaisena kun se on 29 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (144/93):
1 §
Tarkoitus
Tämän päätöksen tarkoituksena on työstä johtuvan asbestille altistumisen ja siitä aiheutuvan terveysvaaran vähentäminen ja ehkäisy. Päätöksessä asetetaan raja-arvot ja muut erityiset vaatimukset.
2 §
Soveltamisala
Tätä päätöstä sovelletaan työhön, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa altistumista asbestille tai muille kuitumaisille silikaattimineraaleille, joiden vaikutus ihmisen terveyteen on voimakkuudeltaan ja laadultaan asbestin vaikutusten kaltainen.
Asbestia ja asbestipitoista tuotetta koskevista kielloista määrätään asbestin ja asbestipitoisen tuotteen valmistuksen, maahantuonnin, myymisen ja käyttöön ottamisen kieltämisestä annetussa valtioneuvoston päätöksessä (852/92).
Asbestipitoisen jätteen käsittelystä säädetään jätelaissa (1072/93).
3 §
Yleisiä määräyksiä
Asbestipurkutyössä ja muussa rakentamisessa työnantajan, suunnittelijan, rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo toimintaa yhteisellä rakennustyömaalla sekä yhteisellä työmaalla korvausta vastaan työskentelevän itsenäisen työnsuorittajan on yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava siitä, ettei asbestityöstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muillekaan työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille.
Yhteisellä rakennustyömaalla korvausta vastaan työskentelevän itsenäisen työnsuorittajan tulee noudattaa, mitä tässä päätöksessä ja sen nojalla annetuissa tarkemmissa määräyksissä asbestipurkutyöstä, työntekijän pätevyydestä, työssä käytettävistä koneista, laitteista ja välineistä, työmenetelmistä sekä asbestin käsittelystä ja säilyttämisestä määrätään.
Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, on rakennusten tai rakenteiden purkutyötä varten varmistuttava siitä, ettei purettavissa rakenteissa ole asbestia tai huolehdittava siitä, että purkutyö tehdään asbestipurkutyönä.
Työntekijän on saamansa opastuksen ja työnantajalta saamiensa ohjeiden mukaisesti työssään huolehdittava omasta sekä muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä, jos hänen työnsä vaikuttaa heihin.
Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa pyrittävä ylläpitämään ja tehostamaan työturvallisuutta työpaikalla Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijät saavat riittävän ajoissa tarpeelliset tiedot turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavista asioista työpaikalla ja että näitä asioita käsitellään asianmukaisesti ja riittävän ajoissa työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa kesken.
4 §
Määritelmiä
Tässä päätöksessä asbestilla tarkoitetaan seuraavia kuitumaisia silikaattimineraaleja:
%u2013 Aktinoliitti CAS No 77536%u201366%u20134
%u2013 Amosiitti CAS No 12172%u201373%u20135
%u2013 Antofylliitti CAS No 77536%u201367%u20135
%u2013 Krysotiili CAS No 12001%u201329%u20135
%u2013 Krokidoliitti CAS No 12001%u201328%u20134
%u2013 Tremoliitti CAS No 77536%u201368%u20136
Kuitumaisia asbestia terveysvaikutuksiltaan muistuttavia silikaattimineraaleja ovat:
%u2013 Erioniitti CAS No 12150%u201342%u20138
Hiukkanen katsotaan kuitumaiseksi, jos sen pituuden suhde läpimittaan on 3:1 tai enemmän.
Työpaikan ilman asbestipitoisuutta tässä päätöksessä määrättyihin raja-arvoihin verrattaessa otetaan huomioon vain sellaiset hengittyvät kuitumaiset asbestihiukkaset, joiden pituus on 5 |gmm tai enemmän ja läpimitta 3 |gmm tai vähemmän.
5 §
Altistuksen arviointi
Työnantajan tulee arvioida asbestipölylle altistumisen vaara siten, että työntekijöiden altistumisen luonne ja määrä tulee määritetyksi. Arviointi tulee uusia, jos on perusteltua syytä olettaa, että se on virheellinen tai jos työssä on tapahtunut altistumisen kannalta merkittäviä muutoksia.
Arvioinnin perusteeksi työnantajan on selvitettävä, onko työssä käytettävissä raaka-aineissa, tuotteissa, tai työvälineissä asbestia tai esiintyykö työympäristössä muuten asbestia ja missä määrin työpaikan ilmaan voi vapautua asbestipölyä.
Jos 1 momentissa tarkoitettu arviointi osoittaa, että asbestin pitoisuus työpaikan ilmassa on vähäisempi kuin 0,1 kuitua kuutiosenttimetrissä kahdeksan tunnin keskiarvona ei 7%u20139, 13 ja 15 §:ää sovelleta.
6 §
Altistumisen vähentäminen
Työntekijöiden työstä johtuva altistuminen asbestipölylle on vähennettävä mahdollisimman vähäiseksi ja joka tapauksessa alle 10 §:ssä määrätyn raja-arvon. Altistumisen vähentämiseksi on ryhdyttävä seuraaviin toimenpiteisiin:
1) rajoitetaan käytettävän asbestin määrä kussakin erillisessä tapauksessa mahdollisimman vähäiseksi;
2) rajoitetaan asbestipölylle altistuvien tai mahdollisesti altistuvien työntekijöiden lukumäärä mahdollisimman vähäiseksi;
3) suunnitellaan työmenetelmät sellaisiksi, että asbestipölyn pääsy ilmaan vältetään, ja jos tämä ei ole kohtuudella mahdollista, poistetaan pöly niin läheltä syntypistettä kuin mahdollista;
4) estetään työntekijöiden sekä heidän vaatetuksensa mukana tai muulla tavoin tapahtuva asbestin kulkeutuminen työpaikalta muualle;
5) käytetään riittävän hyvin altistumista estäviä tai vähentäviä koneita, ilmankäsittelykojeita, henkilönsuojaimia ja muita laitteita, valvotaan niiden kuntoa säännöllisesti sekä tarkastetaan niiden toiminta tarvittaessa;
6) korjataan tai vaihdetaan vahingoittuneet laitteet ennen käytön jatkamista.
7) varastoidaan ja kuljetetaan raaka-aineena käytettävä asbesti sopivissa pakkauksissa;
8) huolehditaan siitä, että kaikki rakennukset ja laitteet, joissa asbestia käsitellään, on mahdollista puhdistaa ja pitää kunnossa säännöllisesti ja tehokkaasti; sekä
9) poistetaan jätteet työpaikalta niin nopeasti ja tehokkasti kuin mahdollista suljetuissa pakkauksissa, jotka on varustettu pakkauksen asbestia sisältäväksi osoittavin merkinnöin.
Edellä 1 momentin 9 kohtaa ei sovelleta kaivoksiin.
7 §
Asbestille altistavan toiminnan ilmoittaminen työsuojeluviranomaiselle
Ennen kuin työnantaja ryhtyy harjoittamaan 2 §:ssä tarkoitettua muuta toimintaa kuin asbestipurkutyötä, hänen on kirjallisesti ilmoitettava toiminnasta työsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä viimeistään kuukautta ennen toiminnan alkamista. Viranomaisen suostumuksella tämä aikaväli voi olla lyhyempi.
Jos 1 momentissa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen on ryhdytty ennen tämän päätöksen voimaantuloa, on ilmoitus toiminnasta tehtävä kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta.
Silloin, kun ilmoitusta ei voida tehdä ennen toiminnan aloittamista, on ilmoitus tehtävä heti, kun se on mahdollista.
Ilmoituksesta on ilmettävä ainakin:
1) työpaikkatiedot;
2) asbestipitoisen materiaalin ominaisuudet ja määrä;
3) toiminnan laatu; sekä
4) asbestia sisältävät käsiteltävät tuotteet.
Toimintaa koskevien tietojen muuttuessa asbestille altistumisen tai työsuojelun valvonnan kannalta olennaisesti on työnantajan tehtävä uusi ilmoitus.
8 §
Altistusalueen rajaaminen ja suojavaatteet
Työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että:
1) altistusalue on selvästi rajattu ja varoitusmerkinnöin osoitettu;
2) altistusalueelle ei ole pääsyä muilla kuin niillä henkilöillä, joille se työnsä puolesta on välttämätöntä; sekä
3) altistusalueella ei syödä, juoda tai tupakoida.
Työntekijöille on varattava paikka, jossa he voivat syödä tai juoda altistumatta asbestipölylle.
Työnantajan on varattava työntekijälle sopiva työ- ja suojavaatetus ja valvottava, että sitä asianmukaisesti käytetään, tarkastetaan ja puhdistetaan. Työntekijän tulee huolellisesti ja ohjeiden mukaan käyttää ja hoitaa häneen käyttöönsä annettua työ- ja suojavaatetusta.
Työ- ja suojavaatteet on työn jälkeen jätettävä työpaikalle. Jos työnantaja ei itse hoida näiden vaatteiden hävittämistä tai puhdistusta, ne voidaan pesettää sellaisessa ulkopuolisessa laitoksessa, jossa on varusteet tämänkaltaiseen pesuun. Tällöin vaatetus on kuljetettava pesulaan suljetuissa säiliöissä.
Työntekijöiden pitovaatteille on varattava työ- ja suojavaatteiden säilytyspaikasta erilliset säilytyspaikat.
Työnantajan on varattava työntekijöille asianmukaiset pesu- ja käymälävarustukset sekä pölyisten toimintojen ollessa kyseessä suihkut.
9 §
Asbestialtistumisen seuranta
Työnantajan tulee seurata suunnitelmallisin ja säännöllisin työpaikan ilman asbestipitoisuuden mittauksin, että 10 §:ssä määrättyä raja-arvoa noudatetaan.
Työpaikan ilmassa asbestipitoisuus on mitattava yleensä vähintään kerran kolmessa kuukaudessa ja joka tapauksessa aina kun tehdään altistumisen kannalta olennaisia teknisiä muutoksia.
Kerran vuodessa tehdyt mittaukset ovat riittäviä silloin, kun työpaikan olosuhteet eivät ole olennaisesti muuttuneet ja kahden edellisen mittauksen tulokset ovat olleet vähemmän kuin puolet 10 §:ssä määrätystä raja-arvosta.
Mittaukset tulee toteuttaa niin, että näytteet edustavat työntekijöiden henkilökohtaista altistusta asbestipölylle.
Silloin, kun eri henkilöiden altistuminen asbestipölylle on riittävässä määrin samankaltaista, voidaan näytteet ottaa ryhmäkohtaisesti.
Näytteenoton on oltava riittävän pätevän henkilön suorittama.
Näytteet on analysoitava laboratoriossa, jolla on laitteet ja pätevyys asbestin tunnistamiseen ja analysoimiseen.
Näytteenoton keston tulee olla sellainen, että altistus voidaan varmentaa kahdeksan tunnin vertailuajalle mittauksilla tai aikapainotetulla laskennalla. Näytteenoton keston tulee myös olla sellainen, että suodattimien hiukkaskuorma on käytetyn menetelmän mukainen.
Työministeriö antaa tarkemmat määräykset työpaikan ilman asbestipitoisuuden mittauksista.
10 §
Asbestipitoisuuden raja-arvo
Työpaikan ilman asbestipitoisuuden raja-arvo on 0,3 kuitua kuutiosenttimetrissä mitattuna tai laskettuna kahdeksan tunnin vertailuajalle.
Työntekijän hengitysilman asbestipitoisuusei saa ylittää 1 momentissa mainittua raja-arvoa.
11 §
Toimenpiteet havaittaessa, että työpaikan ilman asbestipitoisuus ylittää 10 §:ssä määrätyn raja- arvon
Jos työpaikan ilman asbestipitoisuus ylittää 10 §:ssä määrätyn raja-arvon, on selvitettävä syyt raja-arvon ylitykseen ja ryhdyttävä asianmukaisiin välittömiin toimenpiteisiin ilman asbestipitoisuuden pienentämiseksi mahdollisimman vähäiseksi.
Alueella, jota 10 §:ssä määrätyn raja-arvon ylittävä mittaus edustaa, ei saa tehdä muita töitä kuin työpaikan ilman asbestipitoisuuden vähentämiseksi on tarpeellista eikä näitä töitä saa tehdä ilman tarkoituksenmukaisia ja riittävän tehokkaita hengityssuojaimia ja muita henkilönsuojaimia.
Edellä 2 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden tehokkuuden varmentamiseksi on työpaikan ilman asbestipitoisuus viipymättä mitattava korjaustoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen.
12 §
Toimenpiteet silloin, kun on ennakoitavissa, että työpaikan ilman asbestipitoisuus ylittää 10 §:ssä määrätyn raja-arvon
Sellaisen työn varalta, jossa on ennakoitavissa, että asbestipitoisuus ylittää 10 §:ssä määrätyn raja-arvon eivätkä työhön ja työympäristöön kohdistuvat toimenpiteet ole kohtuudella mahdollisia, työnantajan on ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi.
Erityisesti tässä tarkoituksessa työnantajan on varattava työntekijöille sopivat ja riittävän tehokkaat hengityssuojaimet ja muut henkilönsuojaimet. Työntekijöiden on käytettävä tällaisia suojaimia kyseessä olevassa työssä.
Työnantajan on määriteltävä alue, jolla oleskelu edellyttää 2 momentissa mainittujen suojaimien käyttöä. Työnantajan on asetettava näkyville varoitusmerkkejä, joista ilmenee, että alueen ilman asbestipitoisuus voi ylittää 10 §:ssä määrätyn raja-arvon.
13 §
Asbestille altistuneiden terveyden seuranta
Asbestipölylle altistavaa työtä tekevien työntekijöiden terveystarkkailusta on voimassa, mitä työterveyshuoltolaissa (743/78) tai sen nojalla säädetään tai määrätään työntekijöiden terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä.
Jos työntekijä on terveydentilaltaan asbestityöhön sopimaton, häntä ei tule käyttää tällaiseen työhön.
Työntekijä tai työnantaja voi vaatia 1 momentissa tarkoitetun terveydentilan arvioinnin suorittamista uudelleen, jos siihen on perusteltua syytä.
14 §
Opetus ja ohjeet
Työnantajan on annettava työntekijöille ja heidän edustajilleen riittävästi asbestityötä koskevaa opetusta ja ohjausta kiinnittäen huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:
1) asbestipölylle altistumisen aiheuttamat terveysvaarat;
2) ilman asbestipitoisuuksille määrätyt raja-arvot ja työpaikan ilman ja työntekijöiden hengitysilman laadun seurantaa koskevat vaatimukset;
3) asbestityöhön liittyvä hygienia;
4) tupakoinnin erityinen vaarallisuus asbestille altistumisen yhteydessä;
5) varotoimenpiteet varustauduttaessa käyttämään ja käytettäessä suojaimia ja suojavarusteita; sekä
6) erityiset varotoimenpiteet, jotka on suunniteltu pitämään asbestialtistusta mahdollisimman vähäisenä.
15 §
Tiedonantovelvollisuudet
Työnantajan on annettava työntekijöille tai heidän edustajilleen tietoja:
1) edellä 7 §:n mukaiseen ilmoitusmenettelyyn liittyvistä asiakirjoista;
2) työpaikan ilman asbestipitoisuudesta ja työntekijöiden asbestipölylle altistumista koskevien mittausten ja arviointien tuloksista ja niiden merkityksestä;
3) niin pian kuin mahdollista 10 §:ssä määrätyn raja-arvon ylittävistä mittaustuloksista ja raja-arvon ylitykseen johtaneista syistä; sekä
4) niin pian kuin mahdollista toimenpiteistä, joihin on hätätilanteissa ryhdytty.
Työntekijöille on annettava tietoja ja neuvoja heidän terveydentilansa seuraamisesta altistuksen loputtua.
16 §
Asbestipitoisten rakenteiden purku- ja saneeraustöiden valtuutuksen edellytykset
Asbestia sisältävien rakennusten ja rakenteiden purkamista, asbestin poistamista niistä, asbestirakenteiden koteloimista ja peittämistä, asbestisiivousta tai asbestipitoisten jätteiden kokoamista ja viimeistelyä työpaikalta pois kuljetettaviksi (asbestipurkutyötä) saa tehdä vain sellainen työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja, jonka työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on valtuuttanut tällaista työtä tekemään.
Työministeriö voi tarvittaessa määrätä yhden työsuojelupiirin työsuojelutoimiston myöntämään valtakunnallisesti valtuutukset.
Työsuojelutoimiston on annettava valtuutus hakijalle, jos seuraavat edellytykset on täytetty:
1) työsuojelutoimisto on todennut hakijan päteväksi tekemään 1 momentissa tarkoitettua työtä tämän päätöksen ja muiden tällaista työtä koskevien määräysten mukaisesti;
2) työnjohtajat ja työntekijät ovat saaneet tai itsenäinen työnsuorittaja on saanut 17 §:ssä tarkoitetun koulutuksen asbestipurkutyöhön;
3) työnjohtajille ja työntekijöille tai itsenäiselle työnsuorittajalle on tehty asbestityötä tekevien lääkärintarkastuksista annetussa työsuojeluhallituksen päätöksessä tarkoitettu terveystarkastus ja lääkäri on todennut heidät terveydentilaltaan soveltuvaksi 1 momentissa tarkoitettuihin töihin; sekä
4) hakijalla on käytössään asianmukaiset laitteet ja muut varusteet.
Hakijan on valtuutushakemuksensa käsittelemistä varten toimitettava työsuojelutoimistolle tarpeelliset asiakirjat.
Työsuojelutoimiston on annettava valtuutusta koskeva päätös 90 päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta työsuojelutoimistoon.
Työministeriö voi asianomaisen työsuojelupiirin työsuojelutoimiston esityksestä peruuttaa valtuutuksen, jos valtuutuksen ehtoja tai asbestipölyn aiheuttaman vaaran ehkäisemiseksi annettuja lakeja, asetuksia tai viranomaisten määräyksiä rikotaan taikka valtuutusta vaativa toiminta todetaan lopetetuksi tai valtuutusehtoja koskevat säädökset tai määräykset muuttuvat olennaisesti.
Valtuutus on voimassa koko maan alueella.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua valtuutusta ei tarvita työssä, jossa poistetaan ulkotiloissa kokonaisena asbestisementistä tehtyjä katto- tai seinälevyjä taikka jossa purkutyöhön tarvittava kokonaistyöaika ei ylitä yhtä henkilötyötuntia.
17 §
Koulutus
Asbestipurkutyökoulutuksen tulee sisältää asbestin ominaisuuksia ja terveysvaikutuksia, tarpeellisia suojaustoimenpiteitä sekä purkutyötekniikkaa koskevat jaksot. Lisäksi koulutuksen tulee sisältää perusteelliset käytännön purkutyöharjoitukset.
Koulutuksen hyväksymisestä määrää työministeriö erikseen.
18 §
Asbestikartoitus
Asbestipurkutyötä varten rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta on:
1) paikallistettava purettavassa kohteessa oleva asbesti;
2) selvitettävä asbestin ja sitä sisältävien materiaalien laatu ja määrä; sekä
3) selvitettävä rakenteissa olevan asbestin ja sitä sisältävien materiaalien pölyävyys käsiteltäessä tai purettaessa.
Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, on huolehdittava siitä, että asbestikartoituksen tulokset kirjataan rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen(629/94) 7 §:ssä tarkoitettuun asiakirjaan.
19 §
Työsuunnitelma asbestipurkutyössä
Asbestipurkutyötä suorittamaan ryhtyvän työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan on tehtävä työsuunnitelma ennen kuin asbestipurkutyö aloitetaan.
Suunnitelmassa on esitettävä työntekijöiden ja muiden työn vaikutuspiirissä olevien henkilöiden turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi tarpeelliset toimenpiteet:
1) purkutyötä tekevien työntekijöiden altistumisen estäminen;
2) muiden työn vaikutuspiirissä olevien henkilöiden altistumisen estäminen;
3) asbestipölyn työympäristöön leviämisen estäminen;
4) työkohteen puhdistaminen asbestijätteistä ja asbestipölystä; sekä
5) asbestijätteiden käsittely työpaikalla.
Lisäksi suunnitelman tulee sisältää tietoa seuraavista seikoista:
1) työn luonne, alkamisaika ja todennäköinen kesto;
2) paikka, jossa työ tehdään;
3) asbestikartoituksen suorituspäivä, tekijä ja kartoitukseen liittyvien asiakirjojen haltija;
4) asbestin tai asbestipitoisen materiaalin purkuun käytettävät menetelmät;
5) työntekijöiden suojaukseen ja puhdistamiseen käytettävät laitteet ja niiden ominaisuudet;
6) asbestipölyn työympäristöön leviämisen estämiseksi käytettävät laitteet ja niiden ominaisuudet; sekä
7) sen kaatopaikan nimi, jonne jätteet toimitetaan.
Työnantajan on toimitettava työsuunnitelma vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista työpaikkaa tarkastavalle työsuojeluviranomaiselle. Viranomaisen suostumuksella tämä aikaväli voi olla lyhyempi.
Silloin kun työsuunnitelman toimittaminen ennen työn aloittamista työsuojeluviranomaiselle ei ole mahdollista, on työsuunnitelma toimitettava tai ainakin ilmoitus työstä tehtävä työsuojeluviranomaiselle heti, kun se on mahdollista.
20 §
Asbestipurkutyön suorittaminen
Rakennusten ja rakenteiden purku on tehtävä siten, että asbesti ja asbestipitoiset materiaalit poistetaan asbestipurkutyönä siinä määrin kuin mahdollista ennen kuin rakenteet muuten hajoitetaan.
Asbestipurkutyö on tehtävä 18 §:ssä tarkoitetun työsuunnitelman mukaisesti.
Asbestipurkutyötä saavat johtaa ja tehdä vain sellaiset henkilöt, jotka ovat saaneet edellä 17 §:ssä tarkoitetun koulutuksen ja ovat terveydentilaltaan sopivia asbestipurkutyöhön.
Työministeriö antaa tarkemmat määräykset asbestipurkutyön suorittamisesta.
21 §
Yhteistoiminta
Sen lisäksi mitä työnantajan ja työntekijöiden välisestä yhteistoiminnasta ja tiedottamisesta erikseen säädetään on asbestityön osalta yhteistoiminnassa käsiteltävä:
1) 5 § 1 momentissa määrättyä altistumisen arviointia;
2) asbestille altistumisen seurantamittausten näytteenoa ennen näytteiden ottamista;
3) ennen toimenpiteisiin ryhtymistä toimenpiteitä, joihin ryhdytään sellaisen työn varalta, jossa on ennakoitavissa, että työpaikan ilman asbestipitoisuus ylittää 10 §:ssä määrätyn raja-arvon; sekä
4) asbestipurkutyösuunnitelmaa.
22 §
Tarkemmat määräykset
Työministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän päätöksen täytäntöönpanosta.
23 §
Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995.
Tällä päätöksellä kumotaan asbestityöstä 26 päivänä marraskuuta 1987 annettu valtioneuvoston päätös (886/87) siihen tehtyine muutoksineen. Kumotun päätöksen nojalla annetut työsuojeluhallituksen päätökset jäävät kuitenkin edelleen voimaan kunnes ne erikseen kumotaan.
Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä päätöksen edellyttämiin toimiin.
ETA-sopimuksen liite XVIII: neuvoston direktiivi 83/477/ETY
muut. 91/382/ETY
Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1994
Työministeri
Ilkka Kanerva
Ylitarkastaja
Matti Kajantie
Työsuojeluhallituksen päätös hyväksyttävistä asbestipurkutyössä käytettävistä menetelmistä ja laitteista (231/1990)
Annettu Tampereella 14 päivänä joulukuuta 1989
Työsuojeluhallitus on 26 päivänä marraskuuta 1987 annetun valtioneuvoston päätöksen asbestityöstä (886/87) 8 ja 23§:n nojalla käsiteltyään asian istunnossaan antanut seuraavan päätöksen:
1 §
Valtioneuvoston päätöksen asbestityöstä (886/87) 8§:n tarkoittamat hyväksyttävät asbestipurkutyön työmenetelmät ovat:
1) osastointimenetelmä;
2) purkupussimenetelmä;
3) kohdepoistomenetelmä;
4) asbestisementtituotteen irroittaminen ehjänä ilman ilmastollista eristämistä;
5) asbestia sisältävän kokonaisen rakennuksen purkaminen; sekä
6) upotusmenetelmä.
Osastointimenetelmä
2 §
Osastointimenetelmällä tarkoitetaan menetelmää, jossa
-työkohde ja sitä ympäröivä työtila eristetään ilmastollisesti muista tiloista ja tehdään ympäristöön nähden alipaineiseksi tarkoitukseen varatulla alipaineistuslaitteistolla, joka on käynnissä koko purkutyön ajan;
-asbesti puretaan pölyämistä välttäen käyttämällä, mikäli mahdollista, paikallispoistolla varustettuja työkaluja;
-asbestijäte kerätään käsin tai tarkoitukseen varatuilla laitteilla kuten jätesuppilolla tai suurtehoimurilla pölyn leviämisen estäviin jätepusseihin tai -säiliöihin;
-tilat puhdistetaan pölynimurilla ja pestään tarvittaessa huolellisesti;
-eristetyn tilan ilma puhdistetaan tämän jälkeen pitämällä alipaineistuslaitteistoa käynnissä 4 tunnin ajan viimeisimmän pölyävän työvaiheen jälkeen.
Kulku eristettyyn tilaan järjestetään kolmijakoisen sulkukammion kautta. Sulkukammion sisimmässä osassa on pölynimuri vaatteiden imurointia varten ja keskimmäisessä osassa suihku. Sisimmässä osassa on jäteastia tai -pussi kertakäyttövaatteita ja -varusteita varten. Uloimmassa osassa on naulakko pitovaatteita varten.
Ilmastollisesti eristetyssä tilassa työskentelevä työntekijä suojataan asbestipölyltä hengityksensuojaimella, suojavaatteilla, -käsineillä ja -jalkineilla.
Sulkukammion rakenne tai varustus voi olla edellä esitetystä poikkeava silloin kun tämä rakenne tai varustus ei ole mahdollinen ja asbestipölyn leviäminen sulkukammion kautta ympäristöön estetään muuten riittävässä määrin.
3 §
Ilmankäsittelykojeiden pölynerotusjärjestelmien tulee käyttöolosuhteissa erottaa vähintään 99,97 % imuvirtauksensa pölyhiukkasista kun hiukkasten aerodynaaminen halkaisija on 0,3 mmm. Kojeissa ei saa olla pölysuodatinjärjestelmän ohi puhtaisiin tiloihin pölyä päästäviä vuotokohtia.
Pölynerotusjärjestelmässä on oltava hienopölysuodattimen suojaksi vähintään yksi karkeampi esisuodatin.
Kojeiden huollon tulee olla käyttöolosuhteissa riittävän helppoa.
4 §
Ilmanvaihdon tulee osastossa olla siten suunniteltu ja toteutettu, että se pitää osaston selvästi alipaineisena ympäröiviin tiloihin nähden ja huuhtelee osaston ilman asbestipölystä.
Alipaineistuslaitteiston imutehon ja alipaineen tulee olla riittäviä ja laitteisto tulee muutenkin mitoittaa siten, että osaston ilma vaihtuu kuusi kertaa tunnissa tai puhtailla suodattimilla varustetun alipaineistuslaitteiston ilmavirrasta arvioituna kymmenen kertaa tunnissa.
Hienopölysuodatin on vaihdettava laitteen valmistajan ohjeiden mukaan tai 500 tunnin välein. Laitteen valmistajan on ohjeitaan laatiessaan varmistettava, ettei ohjeiden mukaisesti suodattimia huollettaessa laitteen tilavuusvirtaus käytössä laske kuin alintaan 0,6 kertaiseksi puhtailla suodattimilla varustetun alipaineistuslaitteiston ilmavirrasta.
5 §
Kohdepoistojärjestelmän tulee olla siten suunniteltu, että pölyävien työkalujen aiheuttama asbestipöly saadaan mahdollisimman hyvin kerätyksi ja pinnoille kerääntynyt asbestijäte ja -pöly poistetuksi. Järjestelmässä tulee olla karkea- ja hienosuodattimella sekä puhaltimella varustettu keskuslaite, esierotin, imuletkut sekä imusuuttimia ja työkalujen paikallispoistoja.
Laitteen imutehon tulee olla vähintään 300 wattia ja sen tulee kyetä voittamaan 20 kilopascalin painehäviö.
Kohdepoistojärjestelmän pölynvarauskyvyn tulee olla vähintään 50 kilogrammaa.
6 §
Pölynimurin, jota käytetään sisimmässä sulkukammiossa vaatteiden, varusteiden ja työntekijöiden puhdistuksessa ja koneiden, laitteiden ja työkalujen huoltoon tulee olla imuteholtaan vähintään 100 wattia.
7 §
Suurtehoimurin imutehon tulee olla riittävä laitteen käyttötarkoitukseen. Suurtehoimurilla voidaan osastointimenetelmässä korvata osittain tai kokonaan kohdepoisto ja muut jätteenkeräysmenetelmät.
8 §
Asbestin purkuun käytettävien työkalujen tulee olla mahdollisimman vähän pölyä aiheuttavia. Ne tulee, mikäli mahdollista, varustaa syntyvää pölyä varten paikallispoistolla, jonka sieppausaste on mahdollisimman hyvä.
9 §
Asbestijätteen keräämiseen käytettävien jätepussien ja -säiliöiden tulee olla riittävän kestävää materiaalia.
10 §
Ilmastollisesti eristetyssä tilassa työskentelevän työntekijän hengityksensuojaimen tulee olla
-eristävä hengityksensuojain, jossa kasvo-osa on kokonaamari ja hengitysilma saadaan paineilmalaitteesta; tai
-kokonaamarilla varustettu suodatinsuojain, jonka suodatin on luokaltaan P3 ja jossa hengitysilma ahdetaan suodattimen läpi puhaltimella.
Ilmastollisesti eristetyssä tilassa lyhytaikaisesti työnsä vuoksi käyvän suodatinsuojaimessa ei hengitysilmaa ahtavaa puhallinta tarvita.
Suojavaatteen tulee olla pölyä läpäisemätöntä ja hylkivää materiaalia eikä vaatteessa saa olla taskuja tai pölyä kerääviä taitteita. Kertakäyttöhaalareiden hengittävyyden parantamiseksi voidaan niissä käyttää pölyä läpäisevää materiaalia silloin, kun asbestipölyn kulkeutuminen ja leviäminen ihon tai vaatetuksen välityksellä on muuten estetty.
Purkupussimenetelmä
11 §
Purkupussimenetelmällä tarkoitetaan putkien lämpöeristeiden asbestipurkumenetelmää, jossa purettava lämpöeriste eristetään muusta ilmatilasta erikoisvalmisteisella purkupussilla, jossa on pussin ulkopuoliseen tilaan avautuvat pussiin tiiviisti saumatut pussin sisällä olevat suojakäsineet purkutyötä varten. Lämpöeriste puretaan pussin sisällä ja pudotetaan pussin pohjalle, purettu kohta puhdistetaan pölystä, pussiin tehdään pölynimurilla alipaine, jätteet sisältävä alaosa eristetään ilmatiiviisti pussin yläosasta ja yläosa irroitetaan putkesta, jonka se on ympäröinyt.
Purkupussilla työskentelevä suojataan asbestipölyltä hengityksensuojaimella, suojavaatteilla, -käsineillä ja -jalkineilla.
12 §
Purkupussin tulee olla saumoistaan tiivis ja sen tulee kestää vähintään 60 kg asbestijätettä sisällään.
13 §
Purkupussimenetelmässä käytettävän kohdeimurin on täytettävä 4§:ssä esitetyt vaatimukset ja sen imutehon tulee olla vähintään 100 wattia.
14 §
Purkupussilla työskentelevällä työntekijällä tulee olla hengityksensuojaimena vähintään puolinaamarilla varustettu suodatinsuojain, jonka suodatin on luokkaa P2.
15 §
Suojavaatteen on oltava edellä 10§:ssä määrätyn mukainen.
Kohdepoistomenetelmä
16 §
Kohdepoistomenetelmällä tarkoitetaan asbestipurkumenetelmää, jossa asbestipölyn leviäminen työympäristöön estetään kohdepoiston avulla eristämättä kohdetta ilmastollisesti muista tiloista. Työntekijöillä on hengityksensuojaimet ja suojavaatetus.
17 §
Kohdepoistomenetelmässä käytettävän kohdeimurin on täytettävä 3§:ssä esitetyt vaatimukset ja sen imutehon tulee olla vähintään 300 wattia. Kohdepoiston sieppauskyvyn tulee olla riittävän hyvä.
18 §
Hengityksensuojaimen ja suojavaatteen on oltava edellä 10 §:ssä määrätyn mukaiset.
Asbestisementtituotteen irroittaminen ehjänä ilman ilmastollista eristämistä
19 §
Asbestisementtituotteen irroittaminen ehjänä ilman ilmastollista eristämistä on työmenetelmä, jossa irroitettava asbestisementtituote ja sen ympäristö puhdistetaan ensin kohdeimurilla, sitten tuote irroitetaan niin ehjänä kuin mahdollista ja pölyämistä välttäen ja lopuksi työympäristö puhdistetaan uudelleen kohdeimurilla.
Työntekijöillä on hengityksensuojaimet ja suojavaatetus.
20 §
Menetelmässä käytettävän kohdeimurin on täytettävä 3§:ssä esitetyt vaatimukset ja sen imutehon tulee olla vähintään 100 wattia.
21 §
Asbestisementtituotetta ehjänä irrotettaessa tulee työntekijällä olla hengityksensuojaimena vähintään puolinaamarilla ja luokkaa P2 olevalla suodattimella varustettu suodatinsuojain.
Suojavaatteen on oltava edellä 10§:ssä määrätyn mukainen.
Asbestia sisältävän kokonaisen rakennuksen purkaminen
22 §
Asbestia sisältävän kokonaisen rakennuksen purkaminen on työmenetelmä, jossa rakennuksesta poistetaan asbestipitoiset rakenneosat ja materiaalit muilla hyväksyttävillä työmenetelmillä siinä määrin kuin se on mahdollista ja sen jälkeen, mikäli rakennukseen jää asbestia tai on syytä epäillä jäävän asbestia, lippusiimalla tai muulla tavoin määritellään rakennuksen ympärille asbestille altistava alue, jolla työskentelevät työntekijät suojataan hengityksensuojaimilla ja muilla keinoin asbestialtistukselta. Pölyn leviäminen altistavan alueen ulkopuolelle pyritään estämään.
23 §
Asbestille altistavalla alueella käytettävien hengityksensuojaimien ja suojavaatteiden on täytettävä edellä 10§:ssä esitetyt vaatimukset. Mahdollisuuksien mukaan on asbestille altistavalla alueella käytettävien koneiden ohjaamoissa oltava koneellinen ilmanvaihto, jossa sisääntuloilma suodatetaan pölynerotuskyvyltään edellä 3§:ssä esitetyt vaatimukset täyttävällä suodattimella. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on näitä koneita käyttävät työntekijät varustettava 10§:n mukaisilla hengityksensuojaimilla.
Upotusmenetelmä
24 §
Upotusmenetelmässä irrotetaan rakenteesta asbestimateriaalia sisältävä osa ensin jollain muulla tässä päätöksessä mainitulla menetelmällä ja sitten irroitettu osa kuljetetaan kokonaisena, tarpeen mukaan peitettynä muovikelmulla tai muulla sopivalla materiaalilla pölyämisen estämiseksi upotusaltaalle ja upotetaan pölyäminen estäen altaaseen, jossa asbesti poistetaan irroitetusta osasta. Varmistuksena pölyn leviämisen estämiseksi työtiloihin on upotusallas varustettava kohdepoistolla. Työtilan yleisilmanvaihdon tulee olla riittävä mahdollisen karkaavan asbestipölyn pitoisuuden laimentamiseksi vaaraltaan merkityksettömäksi.
Tätä koskevalle suunnitelmalle on saatava työpaikkaa tarkastavalta työsuojeluviranomaiselta hyväksyminen ennen työn aloittamista.
Työmenetelmän valinta
25 §
Mikäli erityisestä syystä ei muuta johdu, käytetään asbestipurkutyössä osastointimenetelmää.
Purettaessa lämpöputkien eristettä yksittäisissä pienissä työkohteissa voidaan käyttää purkupussimenetelmää.
Mikäli lattialaattojen alla oleva lattiamassa ei sisällä asbestia ja purkutyötä aloitettaessa on varmistuttu siitä, ettei irroittamisesta aiheudu asbestin leviämistä työympäristöön, voidaan asbestipitoiset lattialaatat poistaa kohdemenetelmää käyttäen. Muulloinkin, kun asbestipölyn leviämisvaara työympäristöön todetaan vähäiseksi, voidaan ilmastollisen eristyksen sijasta käyttää asbestipölyn ympäristöön leviämisen estämiseen kohdepoistoa.
Asbestisementtituote voidaan irrottaa ehjänä ilman ilmastollista eristämistä silloin, kun on varmistuttu siitä, ettei irrottamisesta aiheudu asbestin leviämistä työympäristöön.
Rakennuksen purkaminen kokonaisena on sallittua edellä 22 §:ssä esitetyllä tavalla.
Rakennuksesta irrotetuista rakenneosista voidaan asbesti poistaa edellä 24§:ssä kuvatulla upotusmenetelmällä.
Harkittaessa yksittäistapauksessa eri menetelmien soveltuvuutta on otettava huomioon työn laajuus ja pölyävyys sekä pölyn leviämisen ja työntekijöiden altistumisen mahdollisuus.
Eräitä muita määräyksiä
26 §
Asianomainen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto myöntää ottaen huomioon, mitä asbestityöstä annetun valtioneuvoston päätöksen 8§:ssä on määrätty, valtuuden asbestipurkutyöhön, jos hakijalla on käytettävissään laitteet asbestipurkutyön osastointimenetelmään ja hakija on kykenevä teettämään tällä menetelmällä asbestipurkutyötä.
Valtuutuksen saanut työnantaja voi käyttää muitakin edellä 1 §:ssä lueteltuja menetelmiä valtuutusta edellyttävässä asbestipurkutyössä silloin, kun menetelmän antama suoja asbestipölyltä on riittävä.
27 §
Työnantajan on huolehdittava siitä, että asbestipurkutyössä käytettävien laitteiden pölyävä huolto tehdään ilmastollisesti muusta työympäristöstä eristetyssä tilassa. Tilan alipaineistukseen käytettävän laitteen on täytettävä 3§:ssä esitetyt vaatimukset.
28 §
Asbestipurkutyöhön tarkoitetun laitteen valmistajan, maahantuojan, myyjän tai muun työturvallisuuslain 40§:ssä tarkoitetun henkilön sekä työnantajan on huolehdittava siitä, että laite siihen kuuluvine varusteineen täyttää tässä päätöksessä asetetut vaatimukset. Laitetta luovutettaessa on työnantajalle luovutettava myös laitteen huolto- ja käyttöohjeet.
29 §
Asbestipurkutyöhön tarkoitetussa laitteessa tulee olla näkyvät ja pysyvät kilvet, joissa on tiedot laitteen valmistajasta ja maahantuojasta sekä laitteen turvallista käyttöä varten tarpeelliset varoituskilvet.
30 §
Jos asbestipurkutyöhön tarkoitetun laitteen soveltuvuus näihin töihin ei käy muuten ilmi, on laitteen edelläkuvatut ja muut sen asbestipurkutöihin soveltuvuuden kannalta merkittävät käyttöominaisuudet tutkittava ja tutkimuksen tulokset luovutettava asianomaisen työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle ennen laitteen luovutusta ja käyttöönottoa. Sama on voimassa, mikäli laitteen jo tutkittuun ominaisuuteen kohdistuvat vaatimukset ovat muuttuneet.
31 §
Asianomainen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto voi erityisistä syistä yksittäistapauksessa hyväksyä poikkeuksia tämän päätöksen määräyksistä edellyttäen, että päätöksen tarkoitus on muulla tavoin riittävästi varmistettu.
Aikaisempien määräysten kumoaminen
32 §
Tällä päätöksellä kumotaan työsuojeluhallituksen 1 päivänä kesäkuuta 1978 antama päätös asbestia koskevista turvallisuusmääräyksistä (660/78) sekä samana päivänä vahvistetut kyseiset turvallisuusmääräykset.
33 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1990.
Tampereella 14 päivänä joulukuuta 1989
Ylijohtaja
Pekka Kari
Toimistopäällikkö
Heikki Loppi
Lähde: http://www.tyosuojelu.fi/fi/185/177#13801994
